Sitten Jemina ulos, ensin pieni muotonen naurukohtaus suitsien takia, jotka ei meinannu mahtua Jeminalle.. Joko sillä on pääki alkanu lihoomaan ? No sain ne lopulta sille, Jeminan naapuri eli KipiKipi katteli kun kikatin siinä. Seki ois halunnu vissii mukaan. Seuraava ongelma, satulavyö... Miten laihduttaa lehmä, joka haluaa lihottaa?? 110CM SATULAVYÖ eikä mene Jeminan ympäri, sai sitä vetää että ensmäiseen reikään meni. Äiti tuli toimistosta ja totes "tuo satula Jeminalla näyttää aika pieneltä.." Tää seuraava kuva selittää sen jotenkin:
Jeminaa kiinnosti sukset hirveesti, ainii me laitettiin Jeminalle kuolaimet tän reissun ajaks. Se tykkäs niistä, järsi niitä suussa suurimman osan ajasta. Lähimme matkaan ja ensmäisenä alamäki eessä. Menin Jeminan ohi aika kovalla vauhilla, kynttilä autto liikaa, tartuin jalustimeen ja Jemina hyppäs poikittain tielle. Siitä selvisimme ja tasanen osuus oli yhtä nyhtämistä, pysähys muutama askel ja pysähys. Oli aikamoinen urakka kiivetä ylämäki ylös, Jeminaa ärsytti mun repiminen ylös ja kaiken lisäks tie oli hiekotettu. Menin hangen puolelle mutta seki tökki. Jemina sai kaasun täysille ja minä tulin perässä vaikka missä asennoissa, hyvä etttä pystyssä pysyin. Ei tehty pitkää lenkkiä, pitää sitoo sukset paremmin kiinni enskerraks.
Pitää tässä miettiä mitä enskerraks kehittelis..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti