maanantai 17. huhtikuuta 2017

Lihavat on lepposia


Niin lihavat on lepposia, ainakin tässä tapauksessa... Päähän pistona Jeminan liikutus näin pääsiäisen kunniaksi ja venyttelytuokion sai samalla pidettyä selässä. Äiti houkutteli Juntusen pois navetasta, ollu ongelmia hieman sinne menemisessä ja tulemisessa. Sain itellenikin vaatteet päälle ja tulin navetalle. Harjailin Jeminan ja kirjaimellisesti kiipesin selkään, äitin piti vähän auttaa. Jemina on "aavistuksen" leveempi kuin hevoset joilla ratsastan. Ei oo tullu venyteltyä niin kamalasti, niin noinki leveä asento tuntu kamalalle reisissä, eihän pohkeiden annostakaan meinannu tulla mitään. Jemina kiihytti itsensä vauhtiin, hitaaaaasti. Muutaman metrin jälkeen evästauko eli rehua suu täyteen. Siitä lähettiin jatkamaan matkaa alankoon, matkan teko oli todella hidasta ja minä tylsistyin selässä. Oon tottunu Pipsalla ratsastamiseen, joka menee melkein koko ajan pientä ravia. Käännyttiin takaspäin, roskis olisi kiinnostanu Jeminaa mutta päätimme lähteä kuitenkin kotiin. Ei se vauhti kyllä kiihtyny yhtään, pellon kautta mentiin loppu matkasta, ei sekään saanu Jeminaa hyppimään riemusta. Navetan edessä kiihtyminen oli hetkellistä. Jemina pääsi syömään tarhaan rehua ja minä karkaan tästä hiitille hevosten kanssa.