Aamulla Jemina vei mua sata nolla.. Iskä jako appeen sonneille ja otin Jeminan läheltä appeet pois ja lähin hakemaan sen ulos. Päitsien laitossa sai vähän korottaa ääntä että neiti otti askeleen taaksepäin. Sain päitset sille ja lähin viemään ulos, tuli käytävää pitkin niin hitaasti ku vaan pysty..Lopulta tuli ulos navetasta. Ensimmäinen uhri ravikärryt, sen jälkeen vasikkakoppi. Jouvuin korottamaan ääntä että sain sen pois sieltä, yritin antaa vähän vauhtia narulla mut ei onnistunu , koska Jemina yritti puskee.. Päästiin laitumen veräjälle asti, Jemina näytti just sille että tulisko vai meniskö.. Eikait siinä Jemina käänty ympäri ja repäs mut mukaan, siinä vaiheessa ei autannu tavallinen äänensävy. Yritin kääntää takas mut Jemina päätti lähtee ravaamaan navettaan, juoksin perässä ja menin eelle just ennen ovee ja mentiin sit navetaan. Hain äitin kaveriks, Jeminan ilme oli aivan mahtava ku se näki äitin. Meni nätisti tarhaan ku äiti oli siinä..
Mut nyt niitä kuvia:
HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA! ☺
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti