Eilen ratsastin Jeminalla, meni iha hyvin. Varustoin sen ja menin selkään, äiti talutti mua koska Jemina on aluks aina vähä eri mieltä kaikesta. Laitoin sille gramaanit, mut ne vaa häirihti mua. Alkumatkasta Jemina oli laiska, mentiin ojan yli ni se jäi vaa syömään voikukkia.. Jatkettiin matkaa, mentiin niitylle päin, kivet sattu sen sorkan pohjiin ni seki hidastaa vähän. Tultiin pellolle tai sen reunalle, siinä vähä reipastu, käännyttiin takas ni sillo löyty vauhtia! Menin pellon reunassa, Jeminan oli helpompi kävellä siinä, sai pidätellä sitä, meinas kuumua. Tiellä taas hidastu vähän, Jemina ties jo että minne mennään ja rupes oikomaan :D Ylämäen kipitti reippaasti, navetan vierellä kuumu, haisteli mattoja siis niitä mattoja mitä pidetään karsinassa.. Haisteli ne ja jatko matkaa, navetan nurkalla oiko ja vauhilla.. Jeminaa ärsytti ku se ei päässy navettaan vaa jatkettiin matkaa, mun serkku ratsasti sillä ( täyttää 7vuotta) Ratsasti se sillä ehkän. 5-6metriä ja sen jälkee Jemina ei liikkunu vaa rupes peruuttelemaan ja kiemurteli.. Iida tuli selästä pois ja Jemina rauhottu vähä, menin selkään ja sanoin vaa sille " et nyt on vaa pakko mennä, ei oo muuta vaihtoehtoo! " Siin se peruutteli ja yritti tehä kaikkesa et ei tartteis mennä.. Yritin kääntää toista kautta mut Jemina syöksy muovin kimppuun.. Lopulta se anto periks ja jatko matkaa :) Kierrettiin pikku lenkki ja ratsastin sen navetan eteen. Otin siltä kamppeet pois ja vein sisälle, annoin rehut ja nappulaa.
Tänään ratsastetaan sillä jos äiti ehtii kaveriks koska täs on vähä muuta tänää.. Mutha nyt lähen viemää sille rehua ja vettä ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti