LUUKKU 22: Elämäni sonnit

Noniin, kerronpa nyt omista taustoista ja elämäni sonneista, jotka on jääneet mieleen. 

Jo vuoden ikäisenä viihdyin navetassa. Silittelin silloin kahta isoa sonnia, Romulusta ja Remusta, ne olivat charolaisia. Itellä ei oo mitään muistikuvia mutta mieleen jääneitä vasikoita/sonneja ovat mm. Älytön, Einari, Tirpunen, Ylermi, Erkkari, Evira, Lalli, Lelli, Lupaus, Heinämäki, Musseli, Limetime, pekanpoijjat, Lukko, Homottaja II, Hassu, Kipikipi, Naistenmies,  Seppo, Ironi, Arve, Hemming, Hyla, Humu, Hemmo, Erimies, Möökilö, Hissu, Hirmusonni, Ihme, Igor, Ity, Heka, Eppu Normaali, Iloinen Sokea, Intosonni, Elias,...

KUVASSA ROMULUS JA REMUS

Einari

Einari oli friisiläinen ja asui juottamossa. Sen kanssa opin aika paljon asioita ja viihdyin sen seurassa. Einari oli kiltti ja helppo käsitellä, usein se oli villi. Kävin yleensä joka päivä sen kanssa ulkona. Ladossa minulla oli hoitopaikka, mihin laitoin sen kiinni ja harjailin sitä. Mulla oli käytössä silloin harja, päitset/naru ja pyyhe. Pyyhe toimi satulana ja naru ohjina, ei en ratsastanut Einarilla. Leikin aika usein että pidän tuntia ja sillä ratsastaa joku, kävelin yleensä Einarin vierellä ja ohjasin ohjilla sitä.

Tirpunen

Tirpunen oli limousin ja orpo… Tirpunen oli viety yhdelle vasikkakasvattamolle, mutta se päätyi jotenkin meille. Se oli laiha, surullinen ja muutenkin outo. Olin sen kanssa aika paljon, kävin sen kanssa ulkona, paijasin ja pussailin. Tirpunen tavallaan asui laitumella päivät ja joskus oli myös yön ulkona. Kaverina sillä oli Erkkari lehmä, Erkkari jäi tätä kautta mieleen. Tirpunen oli kiltti, kesy ja ihana, olin tosi kiintynyt siihen. Tirpunen siirtyi isoon navettaan ja valitettavasti tuli se päivä jolloin se lähti teuraaksi… Itkin monta päivää ja mulla on vieläkin ikävä sitä…

 

Lalli, Lelli ja Lupaus

Lalli ”Limbo” ja Lupaus olivat ayshirejä ja Lalli oli holstein. Mun kaveri kävi meillä ja se valitsi itselleen lellikki vasikan. Lupaus oli mun lellikki. Näitten kolmen kanssa touhuttiin aika paljon, monta kertaa viikossa ne kävi ulkona ja ne oli aika villejä. Lalli rakastu Jeminaan yhellä kävelylenkillä ♥ Ensimmäinen kuvissa on Lelli, toinen Lalli " Limbo" ja kolmas Lupaus.

Pekanpoijjat

Tää porukka oli mahtava, paljon muistoja, pelkkiä hyviä.. Kaikki lähti siitä ku yks kesä laitettiin 20 sonnivasikkaa ulos asumaan kesän ajaks.  Niillä oli konehallista yks reuna makuualustana ja siitä pääsivät ulos aitaukseen. Minä kävin joka päivä niitten luona, ruokkimassa, kuivittamassa, laskemassa vettä yms. Pikku hiljaa sieltä alko löytymään kavereita, ensimmäiset oli Mivusti, Mökö ja Mepuli. Niille minä aina olin päitsiä laittamassa, yleensä ne totteli hyvin ja kävelivät perässä mutta toisinaan ne juoksutti mua ympäriinsä. Opetin ne siihen, että keräsin oksia niille ja huusin ”poijjaaat tänne” ja sitten ne sai ne oksat.  Pikku hiljaa muutki rupes mun kaveriks. Mokkapala, Mihitti ja Mr Bean olivat vielä arkoja. Sen kesän lopussa pojat pääs navettaan, isoon karsinaan , jossa asuivat loppuaikansa. Edelleen kävin melkein joka päivä niitten luona. Enää en voinu mennä karsinaan tai mitään muutakaan. Viime kesänä kokeilin muistaako tää porukka vielä oksa jutun. Keräsin oksia ja horsmia sylillisen niille ja huusin ”poijjaat tänne” , kohta ne oli rivissä oottamassa. Opin nimet ja korvanumerot ulkoo, tää oli upea ihana porukka. Oppi asioita, tunnistivat mut ja pitivät mua pellenä. Ei ne uskonu mua, ne piti mua kaverina ja minä niitä.. Sitten tuli se päivä kun ne lähti teuraaks. Juoksin linja-autosta kottiin, että ehtisin nähä ne ees vilaukselta. Viimesiä oltiin viemässä autoon ja yritin olla itkemättä. Kävelin rekan vierellä ja aloin tunnistamaan porukkaa pään perusteella. Kohta löysin ne tärkeimmät, osan niistä. Tungin käteni siitä luukusta auton sisään ja annoin niitten nuolla ja purra. Yritin silittää mutta turhaan.. Lähin sitten kahville ja teuraskuskit ihmetteli että miten ne oli niin tärkeitä mulle, nimiä ihmettelivät ja miten muistin korvanumerot.. Tää porukka oli pelkkää kultaa♥

Eppu Normaali, Möökilö ja Elias

Kolmen porukka oli kesän laitumella, jäivät siitä mieleen. Pikkuveljen kanssa vietiin niille aina oksia ja hoidettiin niitä. Naapurin lehmäkin karkas sillon niitten laitumelle.  

Älytön

Mulla oli tapana valita aina lellikki vasikka/ vasikoita joka erästä, joka meille tuli. Bongasin Älyttömän 20 muun vasikan seasta ja meistä tuli kavereita.

Heinämäki

Heinämäen kanssa sama tarina, kuin Älyttömän. Tosi ihana karvapeite oli, äkänenki osasi olla mutta silti oli kesy. Muistan sen kun itkin sinä päivänä kun se teuraaksi lähti. Mulla on vielkäkin sen karvoja tallessa tulitikku rasiassa..

Muita sonneja:

ERIMIES

HUMU

HIRMUSONNI

HISSU

HUMU

HYLA

IGOR

IHME

INTOSONNI

IRO

ITY

LIMETIME

¨


















ARVE
















MÖRRIMÖYKKY




















SEPPO














ERKKARI