20.5. Jeminan näkökulmasta

Olen miettiny että olenko ainut lehmä Suomessa joka päivittää omasta päivästään blogia.? Mietin tuota eilen, en tiedä tajusiko kukaan mitä ajattelin mutta mietin sitä kauan... En tiedä että kertooko kukaan muu lehmä/hieho/sonni omasta elämästään blogissa. Yleensä mun omistaja kertoo meidän seikkailuista mut nytten kun tuli 4000 kävijää ni antoivat mun ite kirjoittaa blogia viikon ajan. Jos haluatte voin kirjoittaa myös useamminkin blogia! 
♥: Jemina

Heräsin aamulla siihen kun Ulla tuli aamutarkille navettaan. Nousin ylös ja menin syömään rehua ja pöllimään apetta vasikoilta. Mut vietiin siinä jollain aikaa ulos ja olin koko päivän ulkona. Jossain välissä joku vekotin iso semmone tuli kaatamaan puita mun laitumen läheltä, en välittäny mitään... Iltapvllä kuulin kun Saana tuli koulusta ja se huuteli mulle tiellä. Makasin sillon ja käänsin vaan päätäni kun se tuli kotiin. Olin ulkona vielä varmaan jtn 3 tuntia. Kuulin kun Saana huuti mulle et Jemina töihin! Ulla haki mut laitumelta ja Saana tuli valjaitten kanssa mun luo. Ne varustoi mut ja Saana pisti mun perään kärryt. Lähettiin kävelee ja käytiin kai jossain pellolla jos oikein ymmärsin. Ylämäkeen päätin mennä reippaasti mutta alamäkeen hitaammin. Olin mielestäni aika reipas ja virkeä. Tultiin navetalle ja multa otettiin kamppeet pois ja vietiin sisälle. (halusin sinne ihan mielelläni, koska mäkäräiset oli mun kimpussa, juoksin niitä karkuun laitumella :D ) Navetassa menin syömään ja Saana toi mulle rehua ja anto nappulaa. Jos oikein kuulin ni mulla vissiinki ajetaan huomenna! Mutta tässä kaikki tällä kertaa.

♥: Jemina